Uusi koti

Uima-allas ja katos ovat koko taloyhtiön käytössä

Muutimme viime keskiviikkona uuteen osoitteeseen hieman kauemmas kaupungin keskustasta, mutta huomattavasti mukavampiin puitteisiin. Saimme vuokrattua koko talon itsellemme ja vieläpä halvempaan hintaan kuin edelliset kaksi asuntoa olivat olleet. Talo on muutenkin paljon paremmassa kunnossa ja viihtyisämpi kuin edellinen. Ainut miinus on se, ettei uuni toimi eikä sitä ilmeisesti nyt meidän vuoksi myöskään korjata. Naapuritalon alakerrasta löytyy myös pieni kuntosali.

Mun, Tarun ja Jeminan huone

On-suite bathroom

Olohuone

Harkka on alkanut sujua edes hiukkasen mukavammin. Enää ei tarvitse menettää yöuniaan sen takia. Osaston rytmi, työntekijät ja potilaat tulevat pikkuhiljaa tutuiksi. Viimein sitä on osannut bongata ne ihmiset, joilta kannattaa kysyä ja joita myös kiinnostaa opettaa asioita. Tänään juuri Patrick etsi meille innolla potilaita katetroitavaksi. Kestokatetrin laittaminen oli kyllä kaukana siitä steriilistä toimenpiteestä, miten se on Suomessa opetettu. Lääkkeitä annetaan, jos niitä on. Jossei ole niin jäävät antamatta. Tänään ei löytynyt mistään tramadolia, furosemidi on puolestaan ollut loppu jo viikon verran. Joten potilaiden omaisia on kehotettu ostamaan sitä suoraan apteekista ja tuomaan potilaalle annettavaksi. Mikä vielä mielenkiintoisempaa, antibiootit annetaan boluksena.

Lääkkeiden jakoa käytävällä

Potilastiedot ovat kansioissa huoneittain

Aamuisin paikalla on vaihtelevasti väkeä. Yleensä raportti alkaa puoli tuntia myöhässä. Yhtenä aamuna töihin mennessämme vastassamme oli vain sairaanhoitaja Lucy, joka oli joutunut työskentelemään koko yön yksin, sillä vuoroon laitettu opiskelija ei ollut koskaan saapunut paikalle.

Osastonhoitaja piti viime viikolla kahtena aamuna peräkkäin puhuttelun opiskelijoille siitä, että he tulevat paikalle milloin sattuu, he ovat laiskoja, heillä ei ole motivaatiota ja heidän asenteensa on ”hällä väliä”. Me puolestamme saimme pojot siitä, että olemme ainoat opiskelijat, jotka siellä kyselevät ja varmistelevat tekemisiään. Joten eiköhän tässä edes jotain tehdä oikein.

Eilen pidettiin kotona jokasunnuntainen "heimokokous" ja käytiin läpi fiiliksiä. Aika on mennyt tosi vauhdilla ja ihan pian on jo kolmasosa Afrikka-ajastamme takana! Ihmeellistä. Mihin ne viikot katoavat? 

Portinvartijamme/talkkarimme sekä vahtikoirat Simba ja Scooby